Varmaan ainakin yksin asuvat tietävät, että vuorokaudessa on paljon tunteja joidenka aikana ei tule puhuttua sanaakaan. Muiden kanssa saattaa olla tekemisissä - mutta se kommunikointi hoidetaan ilman että tuotetaan puhetta.
Mun päivän ensimmäinen sana on usein huomenta ja se tapahtuu töissä. Puhun työssäni paljon, sillä tapaan päivittäin useita kymmeniä ihmisiä ja olen asiakaspalvelija.
Ja usein se kuusi ja puoli tuntia on ainoat puhumiset päivässä.
Tänään ensimmäiset lauseet tulivat kuitenkin jo työmatkalla.
Nimittäin
Jättäkää se tipu rauhaan. Saatana!
Mielestäni on ihan normaalia huutaa kahdelle harakalle, jotka raatelevat pikkulintua baanalla.
Nooooot.
Ps. Mulla on luonnoksissa odottamassa blogihaaste, mutta aloitan itse aivan toisenlaisen.
Yritän viikon ajan kirjata ylös päivän ensimmäisen lauseen (tekstareita jne. ei siis lasketa!) ja kertoa teille myös siitä, kenelle tämä lause osoitettiin.
Ja musta olis ihan tosi kivaa jos tekisitte saman!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti