Pari viikkoa sitten, kun tänne Helsinkiin (missä asun nyt hetken aikaa!) tuli ne liukkaat kelit niin mä istuin bussissa matkalla kaverille. Se bussi vaan ei koskaan päässyt perille.
Uusimaan nettisivuilla kerrotaan, että bussi suistui kyljelleen ojaan. 24 ihmistä, yksi lievästi vahingoittunut. Mulla meni tosi pitkään ennenkuin ymmärsin, että minä olin yksi heistä.
Muistan todella hyvin ne pitkät sekunnit siitä kun bussikuski sanoi varokaa siihen että tajusin makaavani sikiöasennossa bussin ikkunan ja lumen päällä. Niiden sekuntien aikana kerkesin ajatella, pitäisikö laittaa turvavyö kiinni. En kerennyt laittaa, enkä tiedä olisinko JAKSANUT vaikka sekunteja olisi lisätty 5 tai 10.
Tuo tapahtuma pisti ajattelemaan omaa liikennekäyttäytymistä. Muistan kun ensimmäisen kerran äitin kanssa nähtiin juliste, jossa kerrottiin jotakin bussejen turvavöistä. Ei niitä vain siitäkään huolimatta koskaan oppinut käyttämään samalla tapaa kuin henkilöautossa, jossa laitan turvavyöt ihan automaattisesti istuessani penkille.
Ja varsinkin ensimmäiset pitkät matkat bussilla tuon joulukuun alun jälkeen olivat vaikeita. Joissakin linja-autoissa ei ollut turvavyötä ja huomasin olevani jopa melkein hysteerinen ja vihainen. Enkä oikeastaan edelleenkään voi ymmärtää, miksi ensin opetetaan että turvavyötä käyttämällä voi säilyä hengissä ja jos sitä ei käytä, saattaa saada rikesakon, jonka jälkeen menet bussiin, jossa sinun ei ole mahdollista noudattaa oppeja.
Aku Hirviniemen sketsihahmoa Timo Harjakaista lainaten:
KUKA VASTAA?
