Uusi perheenjäsen

Viikko sitten päättyi yksinasuminen. Mun luokse muutti vaasalainen naisenalku.

Kahdeksanviikkoinen kissaneiti Una.

Mulle oli alusta asti tärkeää että nimellä on jokin tarina eikä sitä voi sekoittaa ihmiseen. Niinpä ajatus siitä että nimen täytyy merkitä numeroa yksi oli luonteva - onhan hän ensimmäinen oma lemmikkini. Kun sukupuoli viimein selvisi, muuttui nimi Uno luontevasti naisellisemmaksi.

En voi väittää olevani onnellinen kissanomistaja, vaikka Una onkin aivan loistokatti. Kannan hänestä jatkuvaa huolta ja jos hän ei työpäivän jälkeen tule ovelle vastaan alkaa sydän lyömään voimakkaasti.

Silti onnenkyyneliä on vuodatettu enemmän kuin koskaan aiemmin. Se rakkaus mitä tuo kissa todennäköisesti mua kohtaan tuntee on jotain aivan uskomatonta. Ja taidan mäkin olla aika rakastunut.

Aivan kuin Una olisi ollut elämässäni aina.